Marmorointia sun muuta jännää

Näin lauantaina tekee kyllä tiukkaa miettii mitä perjantaina tuli hommattuu.. (huono muisti vain, ei kannata ajatella väärällä tavalla) :D Noh, vaneripaloja tuli ainakin hiottua lisää. Jari näytti meille myös miten marmoroidaan (eli tehdään vaikkapa puukappaleesta kiven näköistä) ja sen jälkeen saimme itsekin kokeilla. En kyllä ollut tyytyväinen kokeiluuni, huono sivellinkäsi pilaa kaiken! Pitää kuitenkin ottaa huomioon, että kokeilin vasta ekaa kertaa, eiköhän se siitä. :)

Toivoton tapaus.

Piti myös päivitellä blogiin vähän ekan jakson fiiliksiä sun muuta. Ensinnäkin tää jakso on ollu yllättävän monipuolinen, oon oppinu paljon kaikkee uutta. Aluks pelkäsin et tää on pelkkää junanosien hinkkausta mut onneks luulo osottautu vääräks. :) Onhan niitäkin toki hinkattu, mutta on sitä tullu hiottuu/kitattuu/maalattuu pari lokaria, puskuri ja muutakin + opeteltuu vähän kaikkea jokaiseen työvaiheeseen liittyvää, tästä on hyvä jatkaa eteenpäin! Suurena plussana pidän myös sitä, että ollaan päästy vähän kaikkee muutakin kokeilee, kuten lasikuitulaminointia, marmorointia ja toivottavasti pääsis ens viikolla vähän niitä liekkejäkin kynäruiskulla vääntämää! :) Kaikki tommonen tekee opiskelusta kiinnostavampaa. Teoriaa sun muutakin on ollut juuri sopivasti. Kaikki maikatkin on ollu tosi hyviä, aina on saannu apua riittävästi ja silleenkin et on neuvot jopa tähän päähän uponnu. :D + Tuutoreille kiitokset helppimisestä. Ei täs kyl mitää kritiikkiäkää keksi et eiköhän tää ollu täs.. Viel ens viikko ja sit uus jakso ja uuret kujeet!

Vaneripalojen maalausta

Tänään ei ollu paljookaan mitään tekemistä. Jakaannuttii heti aamusta ryhmiin ja joka ryhmällä oli vähän eri hommia. Ite olin Ninan, Masan ja Raisan kaa. Meijän piti maalaa semmoset vaneripalat, joista sit tulis jokaselle oma maalausalusta, kun päästään vähän kynäruiskuu kokeilee. Maalasin palat Ninan kaa tummanharmaalla Permasolid 5310 hiomamaalilla. Saatiin pariin otteeseen tehä lisää maalii kun ruisku kenties ryki vähän liikaa. Tai sit se oli vaan maalaajasta kiinni. :D Joka tapauksessa palat sitten hiottiin maalauksen jälkeen, jotta pinnasta tulisi sileä ja ettei paloista tulisi tikkuja sormiin.

Värii päälle vaaa!

Myöhemmin mentiin sit porukalla maalaamoon kattoon kun Jari näytti meille, miten true flames:ien teko sujuu.

Aika miälenkiintosta oli! Vähän apilan tekookin havittelin, mut kitti ei ollu vieläkään kuivunu! Kenties liian vähän kovettajaa tai sit liikaa kittiä.. Ehkä oikeestaan molempaakin. :D Vähän menin sit käsin räpläämään sitä ylimäärästä kittiä pois. Jos vaikka kuivuis nopeemmin!

Autonpesua jne.

Tulipas tänään sit yks rellukin pestyä Ninan, Masan, Raisan ja Aurin kanssa. Ja musta auto! Sitä vasta olikin kiva pestä, kun hetken kuluttua pesusta näkyi taas niin selvästi kaikki pölyt sun muut jännät pinnassa. Eiköhän se silti ihan menevästi onnistunut.

Neljä korkillista orangee sankoo ja vettä päälle. Hyvää tullooo!

Ensin auto tietysti huuhdeltiin. Sen jälkeen ikkunoiden, peilien, valojen ym. pesu, välissä huuhtelua ja sitten muunkin auton kuuraus. :) Koko homma toistettiin ainakin pariin otteeseen, jotta kaikki rähmät olisi poissa vanteita myöten! Lopuksi auto kuivattiin ja tein Ninan kanssa värivahauksen. Yksinkertainen selitys värivahaukselle: Ensin kaikki autossa olevat naarmut "peitettiin" puikolla, joka muistutti lähinnä mustaa huulipunaa. Korjattuihin kohtiin pyyhittiin vielä vahaa päälle.

(Epä)onnenapilakin on palannut taas kuvioihin, kun pääsin tänään tän uuden version kanssa samaa vaiheesee ku mihin entinen jäi, eli lasikuitulaminoinnin jälkeiseen hiomiseen. Tulipahan sitten hiottua koneella vähän varovaisemmin kuin viimeksi. Tarkemmat kohdat hion viilalla tai käsin paperilla. Enkä ees möhliny! Sitten vain kitit päälle, mikä ei ollutkaan ihan iisiä hommaa! Isolla lastalla oli kyllä kieltämättä vaikee levittää kittiä kulmiin yms. vaikeempiin kohtiin. Kovettajaa en edes jaksanut lisätä, kun kittiä joutu kokoajan kaapimaan purkista lisää ja lisää.. Eiköhän se huomiseen mennessä ole kuivunut!

Kaiken vaivan ja muutamien ärräpäiden jälkeen.

Kotitehtävää

Jos nyt oikein käsitin, niin tämän aamuisesta teoriasta piti kotona kirjoittaa blogiin jotain mitä jäi mieleen tms. joten täs on sit tekstii!

Maalausmenetelmän valintaan vaikuttavia tekijöitä:

Ensinnäkin valintaan vaikuttaa tuotteen laatuvaatimukset, aikataulutus, kuivumis / haihdutusajat, hinta sekä yrityksen / maalaamon resurssit.

Asiakas määrittää tuotteen laadun kestävyyden sekä pinnan laadun suhteen. On tärkeää tietää, mihin tarkoitukseen pinta menee. Haihdutus- ja kuivumisajat vaikuttavat aikataulutukeen. Ennen maalausmenetelmän valitsemista tulisi katsoa käyttötekniset tiedotteet! Asiakkaan laatuvaatimukset vaikuttavat hintaan. Pintakäsittelijän tulisi osata lukea rakennepiirrustuksia, jotta vaadittava laatu ja hinta selviää. Maalaustilan olisi hyvä olla maalaukselle sopiva esim. ilmanvaihdon suhteen.

(Epä)onnenapilan surullinen loppu

Päivä meni tehdessä lasikuitumuottia, joka loppujen lopuksi meni pahasti mönkään. Tein viime perjantaina apilalleni lasikuitulaminoinnin, jonka tänään sitten irroitin pöydästä ja aloin hirveällä raivolla sahaamaan muotoa takaisin. Sen jälkeen etsin hiomakoneen ja aloin hiomaan, kunnes työstä irtosi hirveä lohkare ja se sitten olikin siinä. Ei auttanut muu kuin alkaa tekemään uutta muottia. Ketutus oli kyllä suurinta luokkaa, mutta apila oli turhan pieni, joten hiominenkin kävi haastavaksi. Seuraavasta tulee ainakin niin suuri, ettei mikään voi mennä pieleen! :)

The end.

dihfwedrjäSKÖFHJLDHJASDHJKLSJK

Anteeks otsikko, meni hermot sen keksimiseen. :)

Viimeiset pari päivää on mennyt lasikuitumuotin tekemiseen. Ensin hain varastosta palan styroksia. Kutsun sitä nyt styroksiksi, koska en oikeasti edes tiedä mitä se on. Pitäisi ottaa asioista enemmän selvää. Suunnittelin tekeväni palasesta suunnilleen neliapilan muotoisen. Saas nähdä mitä tulee.. Aluksi kappaletta tietysti veistettiin ja hiottiin oikean muodon saamiseksi. Kun kulmat jne. oltiin hiottu pyöreiksi, aloitin hiomamaalauksen. Spray-purkki käteen vaan ja ruiskimaan!

Hiottuna (vas.) ja maalattuna (oik.)

Maalin kuivuttua oli taas hiomisen paikka. Vesiämpäri ja tonnista paperia, jotta pinnasta tulisi entistä sileämpi. Hiomisen jälkeen vuorossa oli lakkaus ja lasikuitulaminointi. Seoksen tekeminen oli hyvin tarkkaa, sillä 50g:aan polyesteriä meni vain 1-2% kovetinta, eli vaivaisen gramman verran. Palan päälle aseteltiin lasikuitua ja siveltiin seoksella. Sama toistettiin vielä toiseenkin kertaan, jonka jälkeen alkoi tylsä kuivumisprosessi. Onneksi sain sentään vielä jotain tekemistä: päätinpähän ainakin tesmiä hiomakonetta siihen valtavaan roskapömpeliin, joka hallissa hilluu. Kerta se ensimmäinenkin!

To be continued..

Vasaralla taottu lokari

Maanantaina saatiin Raisan kanssa työn alle (taas kerran) lokari! Jotta työ olisi tällä kertaa astetta haastavampaa, siihen kopautettiin vasaralla pari lommoa. Sen jälkeen pintaa hiottiin 180:llä paperilla ja eikun kittiä päälle vaan! Kitin sekaan pari pisaraa kovettajaa, jotta kuivuminen nopeutuisi, vartin lusmuilu ja sitten taas ahertamaan! Kittiä sai itseasiassa laittaa ainakin kolmeen otteeseen, sillä lommot ja epätasaisuudet eivät meinanneet millään loppua. Pirullista hommaa..

Hiottuna ja kitit päällä.

Kun jälki oli tarpeeksi kiitettävää, aloitin Anskun kanssa pohjamaalaamisen. Pohjamaalin kanssa oli kyllä melkoista sähläystä kun kaksin tuumin alettiin maaleja sekoittelemaan. Toki katsottiin käyttötekniset tiedotteet ja eiköhän niistä ainakin edes vähän jotain tajuttu. Maalauksen jälkeen pintaa piti vielä hioa ja päätettiinpä hoitaa homma vesiämpärillä, märällä rätillä ja 1000:lla paperilla, uusi kokeilu sekin!

Ansku vesihioo.

Sanotaan nyt vaikka näin yksinkertaisesti, että lokarista tuli tummanvihreä, väriä on vaikea selittää sen paremmin. Ja tietysti sen jälkeen vielä lakat päälle.

Täs mä vaa lakkaaaan.

Ja valmis lopputulos. :)

Ja olihan sitä pakko ottaa vielä kuvasarjaa ruiskujen pesemisestä!

Reikien ja osien pesussa on hyvä käyttää pulloharjaa ja vettä / tinneriä vähän ruiskutetusta maalista tms. riippuen. (vas.)
Ja ruiskun vartta + muita uloimpia osia on hyvä sutia pensselillä! (oik.)

Vähän perjantaista

Kerronpa nyt jälkikäteen perjantain hommista, kun silloin en viikonloppuhuuman takia kerennytkään kirjoittamaan.. Perjantaina olin vähän vailla mitään tekemistä, joten menin Ninan kanssa maalaamaan auton osia.

Itse osat.

Ja paluu tähän päivään: tänäänkin aikaansaanti oli ainakin melko pieneltä kuulostavaa, mutta olipahan siinäkin vaivan väärti! Sain Raisan kanssa aamulla työksi lokarin, joka oli ottanut vähän osumaa vasarasta, joten kitattavaa ja hiottavaa 180:llä paperilla riitti koko päiväksi! Kuvaa tulossa kenties jo huomenna. Sitä odotellessa..

Junanosia, junanosia!

Mitään muuta tähän päivään ei periaatteessa mahtunutkaan! Osien raaputtamista, paperilla pahimmat ryönät pois, osien pesukoneeseen (vai miksi ko. laitetta nyt kutsutaankaan) laittamista,.. Siinä oli koko päivä selostettuna!

Eilisen ja tämän päivän työrupeama.
Osa työstä Julioiden ansiota, osat kun menivät vahingossa sekaisin!

Lokaria ja puskuria

Kuten viime tekstissä mainitsinkin, ensimmäinen varsinainen hommani oli lokari. Hmm, en ole välttämättä ihan perillä mitä tästä nyt pitäisi mainita, mutta eiköhän pienoinen (tylsä) työselostus olisi paikallaan..

Tein "operaation" Masan kanssa. Ensiksi (YLLÄTYS YLLÄTYS!) hiottiin. Ja sitten vielä lisää hiottiin. Muistan vain, että hiomisessa meille painotettiin sitä, että lokarin muotoja ei saisi hioa pois. Sitä ainakin yritimme noudattaa ja varmaan myöskin onnistuttiin. Pinta oli kumminkin ns. epätasainen, joten kittiä kulumaan vaan! Kittiä sai parikin kertaa vetäistä, että pinnasta tuli hyväksyttävä. Sitten onkin vaikea arvata mitä tehtiin. Hiottiin, tietenkin. Sen jälkeen vain hiomapölyt pois, rasvanpoistoaine ja maalia sekoittamaan, jesjes! Räikeä väri piti saada ja räikeä keltainen tulikin valittua. Värikortista koodi koneeseen ja sieltä näkyi kaikki ainesosat gramman tarkkuudella. Sekoitus vain ja ruisku toimintaan! Meille kerrottiin muutamia kikkoja maalaukseen sekä lakkaukseen liittyen. Ensinnäkin sopiva maalausetäisyys, tarpeeksi hidas ruiskun liike (ainakin omasta puolesta voisi sanoa noin, koska tuppaa olemaan liian nopea ruiskukäsi!), reunat ja hankalat paikat ensimmäiseksi ym. ja lakkaa ensin ohut kerros, 5-10 min. tauko ja sitten täysi kerros. Tulipahan nyt kerran nämäkin tänne jauhettua, muistaapahan ainakin tulevaisuudessa! Tosin kaikista jutuista en ole aivan satavarma, mutta ainakin 99% varma.

Itse lokari.

Myöhemmin Raisan kanssa maalattu puskuri.

Aina ei voi voittaa. :D

Alkulöpinät

Elikkäs nyt on datanomin kujeet vaihtunut pintakäsittelyyn ja voin myöntää, että valinta on ollut parempi kuin hyvä (ainakin tähän mennessä). Pari ensimmäistä viikkoa oli tutustumista puolin ja toisin, n. viikko automaalauspuolella ja toinen viikko raksamaalauspuolella. Olin kyllä alusta asti sitä mieltä, että haluan automaalauspuolelle ja onneksi pääsinkin. Hommat on nyt alussa ollut lähinnä tutustumista työn eri vaiheisiin: hiomiseen, kittaamiseen, itse maalaamiseen, ruiskun huoltoon ym. listaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon. Junanosat on kyllä kieltämättä ainakin tullut tutuiksi, valitettavasti.. Kyllä niitäkin jaksaa raaputella pinokaupalla, mutta vähän saa hampaat irvessä vääntää. Yksi lokari ja puskurikin on tullut Masan / Raisan kanssa maalattua tähän mennessä. Hiomista, hiomista ja lisää hiomista + maalit ja lakka päälle. Siinä koko homma olikin, ehkä vähän typistettynä. Mieluisinta hommaa varmaankin on maalin sekoitus. On se jännää läträtä eri aineilla! Tietysti itse maalaaminenkin on tuntunut tosi mukavalta, kunhan vain oppisi paremmaksi! Asiasta toiseen, ensimmäinen varsinainen "projekti", eli lokari oli ainakin omasta mielestäni hyvä suoritus. Siitä tuli neonkeltainen (vai miksi sitä sanotaankaan).. Ihan hyvin onnistunut ensimmäiseksi työksi! Seuraavana tuli puskuri, josta tuli tummanlila pienellä häivähdyksellä metallinhohtoa. Tosin maalin sekoitus vaiheessa kävi pieni kämmi, kun maalista ei millään meinannut tulla oikean väristä. Jokin ainesosa kuitenkin puuttui, nyt en juuri muista mikä se oli. No, harjoitus tekee mestarin! Koitan nyt lähinnä vain kertoa töistä, kuviakin laittaisin jos olisi vaan jokin millä kuvata. Kuvat tulee sitten myöhemmin perässä.. Lopuksi voin vain toivoa, että jaksan väkertää tätä alaa seuraavat pari vuotta!